HS uutisoi 4.7. Environmental Research -tiedelehden tutkimuksesta, jossa terveet koehenkilöt kokivat sähköherkkyyttä, kun tutkijat näyttivät heille kännyköiden säteilyllä pelottelevan videon. Kyse on nosebo-vaikutuksesta, todettiin artikkelissa. Ranskalaisen Maël Dieudonnén tutkimus ei puolla olettamusta, että sähköherkkyyys johtuisi nosebovaikutuksesta. Useimmat sähköherkät ovat Dieudonnén mukaan saaneet oireita ennen kuin ovat edes kuulleet sähköherkkyydestä ja ennen kuin heille on tullut mieleen pelätä mitään.
Nosebovaikutus on toki todellinen ilmiö, mutta se voidaan liittää mihin tahansa asiaan. Esimerkiksi lääkkeillä voi olla nosebovaikutusta, mikäli lääkäri kertoo potilaalleen lääkkeen aiheuttavan haittavaikutuksia. Nosebovaikutukset eivät kuitenkaan merkitse sitä, etteikö lääkkeillä olisi myös todellisia, nosebovaikutuksesta riippumattomia haittavaikutuksia. Sama pätee sähkömagneettisen altistuksen kohdalla.
Esimerkkinä todellisista vaikutuksista voisi mainita äskettäin julkaistun laajan meta-analyysin, jossa matkapuhelimen käyttäjillä nähtiin esiintyvän päänsärkyä 38 % todennäköisemmin kuin niillä, jotka eivät matkapuhelinta käytä. Meta-analyysiin sisällytettiin seitsemän tutkimusta vuosilta 2000–15, jotka oli tehty Aasiassa tai Euroopassa. Tutkittavien joukko oli laaja, yhteensä 21 505 koehenkilöä. Tutkijat yhdistivät koehenkilöiden oireet matkapuhelimen mikroaaltosäteilyyn. Lisäksi on tehty laboratoriotutkimuksia syljestä, virtsasta, verestä ja ihonäytteestä, joissa kaikissa sähkömagneettisille kentille altistuneilla koehenkilöillä on nähty erilaisia vaikutuksia ilman, että he olisivat katsoneet oireita pahentavia filmejä.