Yhdistykseltämme on pyydetty usealta taholta kirjoitusta siitä, miten siinä tilanteessa, kun itse ei enää kykene hoitamaan asioitaan sairauden tai vammaisuuden vuoksi, niin voi luottaa omien etujen valvontaan ja huomiointiin myös sähköherkkyyden näkökulmasta.
Tässä artikkelissa kerrotaan edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä. Prosessi on melko mutkikas, ja siksi tämä artikkelikin on pitkä. Perusasiat voi lukea esimerkiksi Helsingin Sanomissa 13.1.2025 julkaistusta artikkelista, jota tässä on käytetty lähteenä.
Yksityiskohtaisempia tietoja voi hakea esimerkiksi Suomi.fi-sivuilta löytyvästä Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -oppaasta sekä Suomen muistiasiantuntijoiden laatimasta oppaasta Miten turvaan tahtoni toteutumisen (Nikumaa & Koponen 2021). Molemmat ovat vapaasti luettavissa netissä.
Jokaisen yli 18-vuotiaan kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus, koska koskaan ei tiedä, mitä huomenna sattuu. Valtuutuksen tekemällä voi myös välttää tilanteen, jossa asioita hoitaa Digi- ja väestötietoviraston tai tuomioistuimen määräämä edunvalvoja.
Edunvalvontavaltuutuksella valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Valtuutettu voidaan oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa myös sellaisissa häntä koskevissa asioissa, joiden merkitystä hän ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä. Valtuutettu voidaan oikeuttaa hoitamaan myös terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä asioita ja saamaan valtuuttajan terveydentilaa koskevia tietoja. Edunvalvontavaltuutus voidaan myös rajoittaa koskemaan jotakin tiettyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta.
Mieti tarkkaan, kuka sinulle olisi se luottohenkilö, jonka haluat valtuuttaa hoitamaan asioitasi, jos et ole itse kykeneväinen niitä hoitamaan. Se voi olla puoliso, sisko, oma täysi-ikäinen lapsi, hyvä ystävä tai vaikka naapuri. Joissakin tilanteissa lähiomainen voi tulla esteelliseksi hoitamaan asiaasi, jolloin voi olla hyvä nimetä toissijainen valtuutettu tai varavaltuutettu, joka varsinaisen valtuutetun sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä olisi tilapäisesti estynyt hoitamaan valtuutetun tehtäväänsä.
On kysytty myös sellaista, että onko edunvalvojia mahdollista olla kaksi, jolloin esimerkiksi toinen valvoisi taloudellisia ja toinen terveydellisiä asioita. Digi- ja väestötietoviraston nettisivuston mukaan laki ei aseta tälle estettä. Tällainen tahto tulee kirjata tarkkaan edunvalvontasopimukseen. On mahdollista antaa samassa edunvalvontavaltakirjassa valtuutus kahdelle eri henkilölle hoitamaan eri asioita.
Jotta edunvalvontavaltakirja on pätevä, täytyy edunvalvontavaltakirjan täyttää seuraavat ehdot:
- valtuutuksen tekijän tulee olla vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen (eli on oikeustoimikelpoinen)
- valtakirja on tehtävä kirjallisesti
- valtakirjasta on käytävä ilmi
- valtuuttamistarkoitus,
- asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa,
- valtuuttaja ja valtuutettu; sekä
- määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan
- valtuuttajan on allekirjoitettava valtakirja kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa
- todistajien on valtuuttajan allekirjoituksen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on edunvalvontavaltuutusta varten tehtävä valtakirja, mutta valtakirjan sisältöä ei tarvitse kertoa
- valtuutuksessa on oltava todistajien allekirjoituksen lisäksi heidän syntymäaikansa ja yhteystietonsa sekä todistamisen paikka ja aika. Valtuutuksessa on oltava todistuslausuma, eli todistajien on mainittava, että he ovat olleet samanaikaisesti läsnä valtakirjaa tehtäessä, tehtävä merkintä valtuuttajan kyvystä ymmärtää valtakirjan merkitys ja muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan valtakirjan pätevyyteen.
Huomaa, että edunvalvontavaltakirjan todistajana ei saa olla:
- alle 18-vuotias henkilö tai henkilö, joka ei henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene ymmärtämään todistamisen merkitystä,
- valtuuttajan puoliso,
- valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso,
- valtuutettu tai hänen puolisonsa eikä
- valtuutettuun tai hänen puolisoonsa 3 kohdassa mainitussa suhteessa oleva henkilö.
Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta kun valtuutuksen laatinut on tullut itse kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja valtuutus on saatettu voimaan Digi- ja väestötietovirastossa.
https://dvv.fi/edunvalvontavaltuutus-eli-tuen-tarpeen-ennakointi
Suosittelen asiantuntija-apua, koska kyseessä on yksilöllinen asiakirja. On mahdotonta tehdä mallia tai lomaketta, joka soveltuisi jokaiselle. Apuna voi käyttää oikeusaputoimistoa, asianajotoimistoa tai pankkien lakipalveluita. Moni järjestö neuvoo myös maksutta, esimerkiksi Muistiliitto ja muistiyhdistykset.
Kun edunvalvontavaltuutus on tehty, se on syytä pitää hyvässä tallessa. Sen voi halutessaan myös antaa valtuutetulle säilytettäväksi. Vain alkuperäinen dokumentti on pätevä.
Digi- ja väestötietovirasto suosittelee laatimaan useamman kuin yhden alkuperäisen edunvalvontavaltuutuksen, niin että myös valtuutetulla on oma alkuperäinen kappaleensa. Näin hän voi esittää sen Digi- ja väestötietovirastolle, jos valtuutus on tarpeen ottaa käyttöön.
Kun ihminen ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan, valtuutettu pyytää valtuutuksen tekijän lääkäriltä lausunnon edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi ja toimittaa sen alkuperäisen edunvalvontavaltuutuksen kanssa Digi- ja väestötietovirastoon. Hakemuksen liitteineen voi jättää myös verkkolomakkeen kautta. Ainoastaan varsinainen paperinen edunvalvontavaltuutus pitää toimittaa Digi- ja väestötietovirastoon eli entiseen maistraattiin fyysisenä kappaleena.
Oma esimerkkini
Omalla kohdallani valitsimme sopimusta laatimaan mökkikunnallamme toimivan lakimiehen. Hän huomioi mökillemme tullessaan sähköherkkyyteni ja sulki kaikki laitteensa, joten prosessi oli minulle myös tässä mielessä helppo.
Omassa edunvalvontasopimuksessani on huomioitu kaksi pääkohtaa.
- omaisuutta koskevat ja taloudelliset asiat
- sellaiset henkilökohtaiset asiani, joiden merkitystä en edunvalvontatilanteessa kykene ymmärtämään
Lisäksi on huomioitu, että edunvalvojalla on pääsy terveystietoihini ja tätä kautta myös OmaKantaan, jossa olen tehnyt hoitotahtoni. OmaKantaan talletetussa hoitotahdossa olen luetellut asiat, jotka on huomioitava sähköherkkyyteni vuoksi. Niitä ovat kotisairaanhoito mahdollisimman pitkään; sisäilmaltaan puhtaat tilat; ei älytekniikkaa kotiin – ei myöskään gps-paikantimia ranteeseen; älykännykät läheisyydessä suljettava; palvelutalot älyteknologioineen eivät mahdollisia; ja elvytyskielto. Hoitotahtoa on mahdollista tarvittaessa päivittää. Se onkin varmasti tarpeen, koska vanhushoidossa otetaan jatkuvasti käyttöön uutta älyteknologiaa.
Olen myös maininnut hoitotahdossani, että minulla on olemassa edunvalvontasopimus. Olen todennut myös hoitotahdossani, että yhdenvertaisuusvaltuutettu on joulukuussa 2024 todennut sähköherkän vammaisaseman vammaisyleissopimuksen mukaisesti. Tässä voi tukeutua yhdenvertaisuuslain pykäälän 15. Sähköherkkä tai sähköherkän edunvalvoja voi esittää mukautuspyynnön. Tämä tarkoittaa, että sähköherkkä tai hänen edunvalvojansa voivat vaatia kohtuullista mukautusta vamman takia. Palveluiden ja laitteiden pitää olla mahdollisimman esteettömiä sähköherkälle (ei älylaitteita, ei langatonta teknologiaa eikä liiallista sähkölaitekuormitusta).
Omassa edunvalvontasopimuksessa on myös maininta edunvalvojan oikeudesta päästä tietokoneelleni, puhelimelleni ja pilvipalveluihini. Edunvalvojalla on oikeus lopettaa kaikki sähköiset tilini ja korttini. Tiedot, joita edunvalvoja ei koe tarpeelliseksi säästää, on myös poistettava laitteistani.
Toivottavasti tästä on kaikille kysyjille sitä tietoa mitä olette toivoneet. Kannustan tekemään edunvalvontasopimuksen, koska jos sitä ei ole edunvalvonnan hakeminen on huomattavasti monimutkaisempaa ja enemmän aikaa vievää. Olen kuullut tilanteista, joissa edunvalvojaa ei ole etukäteen määrätty, ja huonoon kuntoon mennyt valvottava ei esimerkiksi muistisairauden takia anna tai pysty antamaan lupaa asioittensa hoitoon.
Kuulemme yhdistyksessä mielellämme jäseniltä tai jäsenten läheisiltä erilaisia edunvalvontavaltuutukseen liittyviä kokemuksia. Voitte kirjoittaa niistä yhdistyksen sähköpostiosoitteeseen yhdistys@sahkoherkat.fi.
Marjut Stubbe, Sähköherkät ry, varapuheenjohtaja
Marjo Torro, rahastonhoitaja