Kahden vuosikymmenen aikana langaton teknologia – kännykät, läppärit ja tabletit – ovat merkittävästi lisääntyneet ympäristössämme. Globaaleissa mittasuhteissa vastaavaa muutosta ei ole aiemmin tapahtunut. Entä terveys- ja ympäristöriskit, mitä sanoo niistä tiede? Ruotsalaisprofessori Leif Salford kommentoi jo 2005: ”Kyseessä on kaikkien aikojen suurin ihmisillä tehtävä tieteellinen koe.” Koelaboratoriossa ovat myös kasvit ja eläimet.
Monet tieteelliset tutkimukset osoittavat, että uudella teknologialla on vaikutuksia sekä ihmisen terveyteen että kasveihin ja eläimiin. Puhutaan heikoista biologisista vasteista, jotka toisaalta vielä kielletään, koska niin sanottu lämpöoppi on virallisemmin hyväksytty. Lämpöopilla tarkoitetaan, että kudoksen lämpenemisen lisäksi ei olisi löydetty muita todistettuja vaikutuksia. Tiedeyhteisö on kuitenkin jakaantunut kysymyksen edessä ja lämpöoppi aletaan enenevästi nähdä epätieteellisenä.
Kännykkäteknologialla on nähty vaikutuksia muun muassa hedelmällisyyteen ja lisääntymisterveyteen, hermostoon, oppimiseen, uneen, muistiin ja epidemiologista näyttöä alkaa olla myös aivosyöpäriskistä suurkuluttajilla. Suurkuluttajalla tarkoitetaan pitkiä puheluita päivittäin (ilman handsfree-laitetta) puhuvia henkilöitä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC on 2011 tunnustanut biologiset vaikutukset luokitellessaan matkapuhelinsäteilyn ”mahdollisesti karsinogeeniseksi ihmiselle” kategoriaan 2 B. Samassa luokassa ovat hitsauspöly, pakokaasut, monet haitalliset kemikaalit, DDT ja kahvi. Teollisuus on usein laimentaakseen WHO-luokituksen merkitystä viitannut siihen, että kahvi ja kännykkä ovat samassa kategoriassa. Mahtavatko teollisuuden lobbarit tietää, että kahvi aiheuttaa joidenkin tutkimusten mukaan virtsarakon syöpää, mutta toisaalta ehkäisee paksusuolen syöpää? Aivan vaaraton kahvi siis ei ole!
Vuoden 2011 jälkeen matkapuhelimien terveysvaikutuksista on saatu uutta näyttöä, joka joidenkin asiantuntijoiden mukaan antaisi aihetta tiukentaa WHO-luokitusta kategoriaan ”todennäköisesti karsinogeeninen ihmiselle”.
Tutkimus on pitkälti keskittynyt syöpään, mutta on muitakin mielenkiintoa herättäviä kokeita. Nuoret ovat uteliaita uuden teknologian vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön.
Koulutytöt Tanskassa huolestuivat omista oireistaan, joita ilmeni kännykkää käytettäessä ja päättivät selvittää asiaa. Koulussa ei ollut kuitenkaan mahdollisuutta tutkia kännykkäsäteilyä, joten tytöt selvittivät krassinsiementen reagointia WLAN-reitittimelle. Myös WLAN-reititin toimii mikroaalloilla. Tytöt asettivat krassinsiemeniä 12 tarjottimelle, joista kuusi vietiin samaan tilaan, jossa toimi WLAN-reititin. Toiset kuusi tarjotinta puolestaan olivat huoneessa, jossa ei ollut langatonta reititintä. Kaikki siemenet saivat saman määrän valoa, lämpöä ja vettä.
Koe valmistui ja siemenlautasista otetut kuvat puhuvat karua kieltään. WLAN-säteilylle altistetut krassinsiemenet olivat kuivuneita tai kuolleita, mutta altistamattomat kukoistivat. Tutkimus herätti laajaa huomiota jopa tiedeyhteisössä. Moni epäili, että altistuneet siemenet olivat kuivuneet johtuen WLAN-reitittimen tuottamasta lämpösäteilystä. Mikäli tämä osittain olisi tottakin, se ei kuitenkaan selitä seuraavia eläinkokeissa saatuja tuloksia.
WLAN-säteilyn on todettu Atasoyn rottakokeissa aiheuttavan DNA-muutoksia. DNA-vaurioista kertovien aineiden määrät olivat rotilla lisääntyneet ja elimistön itsensä muodostamien antioksidanttien katalaasin ja glutationin tasot olivat laskeneet. Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa on puolestaan todistettu DNA-muutoksia spermassa, sekä altistetulla ryhmällä alentunut siittiöiden liikkuvuus altistamattomaan verrattuna. Vaikutuksia aivojen sähköiseen aktiivisuuteen, oppimiseen ja lähimuistiin on myös havaittu.
Kasveilla todetuista langattoman teknologian vaikutuksista mielenkiintoisimpia ovat tomaatintaimilla tehdyt altistuskokeet. Professori Gerar Ledoigt työtovereineen altisti tomaatintaimia kymmenen minuutin ajan kenttävoimakkuudelle 5 V/m. Jo joitakin minuutteja sen jälkeen, kun taimien altistus GSM-signaaleille alkoi, oli havaittavissa kasvien stressiperäisten yhdisteiden lisääntymistä. Lisäksi solujen energia-aineenvaihdunnan kannalta tärkeissä ATP-molekyyleissä nähtiin muutoksia. ATP-tasot laskivat 27 prosenttia lähtötasosta, kun altistusta oli tapahtunut 30 minuuttia 900 MHz:n taajuudella.
Intialaistutkija Sharma osoitti, että kännykkäsäteily voi saada aikaan muutoksia myös siementen kasvussa ja itämisessä. Sharma altisti mungopavun ituja matkapuhelintaajuuksilla 400 MHz ja 900 MHz. Tutkijaryhmä tarkasteli papujen itämistä, varhaista kasvua, proteiinien ja hiilihydraattien pitoisuuksia sekä joidenkin entsyymien toimintaa. Altistettujen mungopapujen taimien pituus ja kuivapaino vähenivät merkittävästi 30 minuutin, tunnin, kahden tunnin ja neljän tunnin altistusjakson jälkeen. Altistusaika, taajuus ja modulaatio tuottivat kukin yksilöllisiä vaikutuksia pavuissa. Lisäksi altistus vähensi kasvien hiilihydraattipitoisuuksia ja kohotti solua stressiltä suojaavien yhdisteiden määrää.
Kasvien lisäksi langattomien verkkojen tuottama mikroaaltosäteily vaikuttaa eläimiin. Alfonso Balmori on espanjalaistutkija, joka huolestui, kun sammakot alkoivat kadota useilla alueilla Espanjassa. Hän alkoi selvittää, oliko matkapuhelinmastojen säteilyllä osuutta asiaan.
Balmori teki kokeen, jossa hän asetti kaksi sammakonpoikasia sisältävää laatikkoa viidennen kerroksen parvekkeelle, 140 metrin päähän kahdeksankerroksista rakennusta, jonka katolla oli neljä matkapuhelintukiasemaa. Kummassakin laatikossa oli 70 sammakonpoikasta. Laatikot erosivat toisistaan siinä, että toinen oli suojattu matkapuhelinsäteilyä vaimentavalla materiaalilla, toinen laatikko oli suojaamaton. Muilta osin sammakoiden elinolosuhteet olivat samanlaiset. Sammakot altistuivat kahden kuukauden ajan noin 1100 – 250 kertaa Suomen sallittuja raja-arvoja alhaisemmille säteilytasoille.
Lopputuloksena nähtiin, että altistetuilla sammakoilla ilmeni selkeitä koordinaatiovaikeuksia ja niiden kasvu oli epänormaalia. Osasta poikasia tuli poikkeuksellisen suurikokoisia, kun taas osa jäi kooltaan tavanomaista pienemmiksi. Altistetut liikkuivat vähemmän kuin altistamattomat ja niiden reaktiokyky oli huomattavasti heikompi ulkoisiin ärsykkeisiin. Monet uivat ympyrää, eivätkä kiinnostuneet tarjolla olevasta ravinnosta. 90 prosenttia atistetuista sammakoista kuoli, kun taas altistamattomista vain 4 prosenttia. Toisin kuin altistetut lajitoverinsa, altistamattomat poikaset käyttäytyivät normaalisti ja reagoivat nopeasti ulkoisiin ärsykkeisiin. Ne liikkuivat hallitusti ja kiinnostuivat niille tarjotusta ruuasta.
Eläinkokeet eivät välttämättä kerro altistuksen vaikutuksesta ihmisiin, mutta ne osoittavat, että kyse ei voi olla pelkästään psykosomaattisesta reagointimallista, jota jotkut tahot ihmisen kohdalla suosivat. Tilanne riskien tunnustamisen osalta jatkuu edelleen epäselvänä, koska monen tutkijan mielipiteiden taustalla vaikuttavat omat rahoitusintressit ja alan vaikutusvaltaisen teollisuuden rooli tieteen rahoituksessa on näkyvä. Tutkimuksille on vaikea saada riippumatonta rahoitusta. Teollisuuden rahoittamissa hankkeissa nähdään harvemmin haittavaikutuksia kuin raporteissa, joiden rahoitustausta on riippumaton. Teollisuuden etu näkyy myös vallitsevissa turvanormeissa, lainsäädännössä. Turvanormit Suomessa ja monessa EU-maassa ovat väljät ja huomioivat ainoastaan niin sanotun akuutin lämpövaikutuksen, mutta eivät biologisia ja kumuloituvia vaikutuksia. Mikäli turvanormit olisivat riittävät, sammakonpoikasilla, tomaatintaimilla, krassinsiemenillä, mungopavuilla tai rotilla ei pitäisi tapahtua mitään biologisia reaktioita.
Mielestäni ihmisenkään ei ole viisasta jäädä odottamaan lopullistatieteellistä varmuutta, vaan toimittava nykytiedon pohjalta varovaisuutta noudattaen.
Miten voi vähentää altistustaan?
- Käytä lankapuhelinta, tai Voip-puhelinta pääasiallisena puhelimena (myös valokuidun kautta saa lankapuhelimen).
- Puhu matkapuhelimeen vain lyhyitä puheluita
- Käytä handsfree-laitetta tai matkapuhelimen kaiutinominaisuutta
- Suosi tekstiviestejä
- Älä puhu heikossa kentässä, kuten hississä, autossa, junassa tai metrossa
- Älä pidä kännykkää kehon lähellä, vaan esimerkiksi erillisessä laukussa
- Suosi kiinteätä internet-yhteyttä (valokuitu, ADSL)
- Sulje langaton nettiyhteys aina kun et käytä sitä.
- Laita puhelin ja tabletit lentotilaan yöksi, tai kun et käytä niitä.
- Turvaa uni – ei makuuhuoneeseen sähkölaitteita.
- Mittauta kotisi ja työpaikkasi, jos mahdollista
Erja Tamminen
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen
Kirjoitus julkaistu Elävän Ravinnon Yhdistyksen (ERY) lehdessä (7/2014)