De Luca et al. (2014). Metabolic and Genetic Screening of Electromagnetic Hypersensitive Subjects as a Feasible Tool for Diagnostics and Intervention. Mediators of Inflammation, Volume 2014 (2014), Article ID 924184.
Kansainvälinen tutkimusryhmä toteutti Italiassa kliinisen tutkimuksen sähköherkillä (De Luca et al. 2014). Tutkijat kertovat hypoteesinaan muun muassa, että ympäristöherkkyyksien taustalla saattaa olla elimistön heikentynyt kyky poistaa kehosta fyysis-kemiallisia stressitekijöitä.
Tutkimus toteutettiin kolmen ryhmän avulla. Ensimmäisessä oli 153 italialaista sähköherkkää, joista suurimmalla osalla esiintyi myös kemikaaliherkkyys. Ryhmän ikäjakauma oli 16-75 vuotta. Toinen ryhmä koostui kemikaaliherkistä, joilla ei ollut sähköherkkyysoireita, ja kolmas oli terveiden kontrolliryhmä. Kaikki ryhmät olivat rakenteeltaan samankaltaisia. Tutkimukseen osallistuneet olivat kuusi viikkoa syömättä lääkkeitä tai lisäravinteita, ja tupakoivien osuudet kaikissa ryhmissä olivat samankaltaiset.
Tutkittavilta otettiin laaja verenkuva, josta määritettiin muun muassa erilaisten entsyymien toimintaan liittyviä tekijöitä. Lisäksi tutkittiin veren punasolujen solukalvon fosfolipidien rasvahappokoostumusta ja tehtiin lääkeaineenvaihduntaan sekä tulehduksiin vaikuttavien geenien genotyyppianalyysi. Näistä tiedoista koostettiin tilastollinen analyysi, jonka tulosten pohjalta voitiin vetää johtopäätöksiä sähköherkkien ja kemikaaliherkkien terveyteen liittyvistä yhteneväisyyksistä ja eroista sekä verrata sähköherkkiä terveeseen kontrolliryhmään.
Tutkimuksessa löytyi yhteneväisyyksiä kemikaali- ja sähköherkkien verenkuvista, ja (monimutkaiset) tulokset liittyivät muun muassa erilaisten entsyymien toimintaan sekä koentsyymi Q10:een ja e-vitamiiniin. Suurimmat erot sähkö- ja kemikaaliherkkien verenkuvissa liittyivät punasolujen katalaasientsyymiin, jonka aktiivisuus oli sähköherkillä hieman heikentynyt, mutta selvästi parempi kuin kemikaaliherkillä. Lisäksi vain sähköherkillä todettiin hapettuneen koentsyymi Q10:n ja koentsyymi Q10:n kokonaismäärän suhde tilastollisesti merkittäväksi, sillä heillä hapettunutta koentsyymi Q10:tä oli merkittävän paljon. Koentsyymi Q10 on tärkeä muun muassa ihon suojaamisessa ympäristön fyysisiä ja kemiallisia stressitekijöitä vastaan.
Toinen merkittävä ero sähkö- ja kemikaaliherkkien välillä oli punasolujen solukalvon omega-6 ja omega-3 -suhde, joka osoittautui kemikaaliherkillä kohonneeksi omega-6:den osalta. Sen sijaan sähköherkkien tulokset olivat lähes yhteneväisiä kontrolliryhmän kanssa.
Kolmas merkittävä tulos liittyi genotyyppianalyysiin. Siinä todettiin mutaatio tietynlaisissa geenien muodoissa, ja tämä voi ennustaa sähköherkkyyden kehittymisen 9,7-kertaista riskiä terveeseen kontrolliryhmään verrattuna.
Tutkijat kirjoittavat, että vaikka on liian aikaista sanoa mitään varmaa sähköherkkyyden diagnostiikasta, tämä tutkimus voi kuitenkin osaltaan valottaa ympäristöherkkyyksien monimutkaista rakennetta.